« Takaisin

Hätähuuto lastensuojelun puolesta

Lapsen oikeuksien päivää vietettiin 20.11.2017 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Sopimuksella taataan lapsille samanlaiset perus- ja ihmisoikeudet kuin muillekin. Lapsilla on oikeus erityiseen huolenpitoon ja suojeluun. Näistä oikeuksista huolehtiminen kuuluu vanhemmille, mutta joskus tehtävään tarvitaan apua ja tukea perheen ulkopuolelta ja viranomaisilta.

Lapsen oikeuksien päivänä julkistettiin yli tuhannen sosiaalityöntekijän ja sosiaalityön opiskelijan allekirjoittama adressi, joka toimitettiin tiedotusvälineille. Adressissa vaaditaan päättäjiä ottamaan vastuu lastensuojelun kriisin ratkaisemisesta. Keskeisin huoli on kestämätön työmäärä, kun työntekijöillä on liian paljon asiakaslapsia vastuullaan. Tämä vaarantaa lasten asiakasturvallisuuden, koska yksittäisten asiakkaiden tilanteisiin ei pystytä paneutumaan riittävästi.

Adressi on saanut tiedotusvälineissä kiitettävästi huomiota. Lisäksi on avattu julkinen adressi "Lasten oikeus suojeluun!", jonka allekirjoittamalla voi tuoda oman panoksensa yhteiseen vaikuttamistyöhön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on kutsuttu haastatteluihin niin lehtiin kuin televisioon.

Nyt on tuhannen taalan paikka tehdä näkyväksi sosiaalityötä ja sen merkitystä juuri lapsen oikeuksien turvaajana. Sosiaalityön kansainvälisesti hyväksytyn määritelmän mukaan sosiaalityössä keskeisiä periaatteita ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, kollektiivinen vastuu sekä moninaisuuden kunnioittaminen. Lastensuojelun kuuluu huolehtia heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisesta. Tehtävän hoitaminen on mahdotonta, jos asiakkaana on jopa 100 lasta.

Lastensuojelun viestintäisku ja sen myötä julkisuuteen nousseet teemat ja keskustelu ovat äärimmäisen tervetulleita hiljaisuuden kulttuuriin tottuneelle sosiaalialalle. On meidän jokaisen sosiaalityön ja sosiaalialan ammattilaisen vastuulla, että tuomme sekä tutkimukseen että käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa päättäjille ja kansalaisille.

Päättäjät tarvitsevat tietoa, jotta he voivat tehdä mahdollisimman hyviä ratkaisuja ja päätöksiä. Tavalliset kansalaiset tarvitsevat tietoa, jotta he voivat ymmärtää, mitä lastensuojelussa tehdään ja miksi, ja milloin sieltä on mahdollista saada apua. Eikä tuon ymmärtämisestä ole haittaa päättäjillekään!