« Takaisin

Lapsen etu, tärkein etu

Yhdessä! – Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE järjesti Kuopiossa 4.4.2018 Lapsen etu -seminaarin. Ohjelmassa käsiteltiin lapsenoikeusperustaisuutta, lapsen osallisuutta sekä kuinka näiden täytyisi näkyä työntekijöiden ajattelussa ja työnteon tavoissa.

Asiantuntijavieraina olivat Tiina-Maria Levamo sekä Hanna Tulensalo Pelastakaa lapset ry:stä.  Iltapäivän työpajatyöskentelyn aiheina olivat lapsi oman elämänsä asiantuntijana ja osana ammatillista toimintakulttuuria, lapset kehittäjinä ja suunnittelijoina, lasten osallisuus monialaisen yhteistyön kentällä sekä rakenteiden vahvistaminen – voiko lapsiasiainneuvosto olla osa ratkaisua lasten osallisuuden pysyvyyden takaamiseksi?

Vaikuttamistoiminnan asiantuntija Tiina-Maria Levamo puhui lapsenoikeusperustaisuudesta ja mitä sillä tarkoitetaan. Hän kysyi aluksi, kuinka moni käyttää tai huomioi työssään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Vain pari kättä nousi ylös. Aihe sai osallistujat pohtimaan lapsen asemaa ja lapsen etua lastensuojelutyössä, onhan lapsi työskentelyn keskiössä. Pohdittiin, kuinka lapsen oikeuksien sopimus tulisi tehdä näkyväksi myös lastensuojelulain mukaisissa päätöksissä.

Kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo kertoi lapsen osallisuudesta, mitä se on ja miten sitä toteutetaan. Paikallaolijat pääsivät pohtimaan, miten he voisivat huomioida lapsen osallisuuden nykyistä paremmin.

Lapsen osallisuutta omaan asiaansa on sosiaalityössä pyritty jatkuvasti vahvistamaan. Lapsi ei osaa samalla tavoin kuin aikuinen vaatia etujaan tai sanoa mielipidettään, jos sitä ei häneltä kysytä. Lapsen kanssa työskentelyssä tärkeää on huomioida työskentelyn lapsilähtöisyys. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että asioista on kerrottava ymmärrettävästi.

Seminaarin yhdessä työpajassa käytiin läpi erästä Suomessa tapahtunutta lastensuojelun tapausta, jossa lasta kyllä kuultiin, mutta kuunneltiinko häntä aidosti? Lapsen vastustuksesta huolimatta hänet palautettiin vanhempansa luo, huonoin seurauksin.

Lapsen osallisuuden mahdollistaviksi keinoiksi osallistujat listasivat lapsen kahdenkeskiset tapaamiset ilman kiirettä ja lapsen kuulemisen, työntekijän pysyvyyden ja luottamuksellisen suhteen rakentumisen sekä monitoimijaisen yhteistyön.

Lapsen etu on nähtävä sosiaalityön rakenteista nousevana työtä ohjaavana arvona.