ISO SOS: Mittaaminen tukee itsearviointia

ISO SOS -hanke
– Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä

Vuosi 2019 ja hankkeen toiminta-aika on kääntynyt loppusuoralle. Viimeisen syksyn alkaessa ryhmätoimintojen kokeilut on pääosin viety läpi, mittarikokeilut viimeistelyä vailla ja rakenteellisen sosiaalityön askelmerkit asetettu; Sotkamon kokeilusta saatiin ulos raportti, jonka tietoa voidaan hyödyntää muilla osatoteuttaja-alueilla. 

Kykyviisarikokeilun tuloksista voi sanoa jotain, koska mittariaineisto on koossa. Mittauksia tehtiin kokeilun aikana kaikkiaan 129 kappaletta. Tässä luvussa ovat mukana tuplamittaukset sekä työntekijöiden omat, harjoituksena tekemät mittaukset. Asiakkaiden kanssa tehtyjä mittauksia kertyi 86 kappaletta ja niistä jäljelle jäi tarkastelukelpoisia (mittari täytetty oikein ja kokonaan) 82 kappaletta. Sellaisia asiakasmittauksia, joissa oli sekä ensimmäinen että tarkistusmittaus, oli näistä 34 kappaletta. Kykyviisarikokeilun aineistona tarkastellaan 82 mittausta ja erikseen mittarityöskentelyn vaikuttavuutta mainittujen 34 seuratun asiakkaan joukossa.

Kykyviisarin vertailuaineistosta voi päätellä, että asiakkaiden tyytyväisyys elämään, koettu työkyky ja suhde työelämään paranivat kokeilun aikana. Elämänsä tyytyväisyyttä tuottavaksi koki alussa 43 %  ja seurannassa 64 % niistä asiakkaista, joille tehtiin molemmat mittaukset. Koska seuranta-aineisto on pieni, pitää tulokseen suhtautua varauksella. Voi olla, että kumpaankin mittaukseen osallistuneet asiakkaat olivat valikoituneita eikä tulosta voi siksi yleistää kokeilun koko asiakaskuntaan.

Muutokset mittarin osa-alueilla olivat pieniä ja vaihtelivat eri osatoteuttaja-alueilla. Esimerkiksi Essotella Kykyviisarin asiakaskunta oli varsin haastavaa ja Essoten asiakkaiden muutos oli joillakin mittarin osa-alueilla jopa negatiivinen. Mittarikokeilusta voi tehdä vain varovaisia, suuntaa-antavia johtopäätöksiä ja asiakkaiden taustatekijöiden vaikutus pitäisi selvittää, jotta voitaisiin ottaa vahvemmin kantaa mittarityöskentelyn vaikuttavuuteen. Näyttää kuitenkin siltä, että mittarilla on merkitystä asiakastyöskentelyssä ja kokemukset sen käytöstä olivat rohkaisevia.

Kykyviisarin käyttö paransi asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa asiakastyössä ja auttoi asiakasta tuomaan omia näkemyksiään esille. Mittari toimii työskentelyssä kanavana, jonka kautta saatava tieto on neutraalia eikä henkilöidy työntekijään. Mittari myös nosti esille sellaisia asioita asiakkaan tilanteesta, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä pimentoon. Kykyviisarin käyttökelpoisuus sen sijaan koettiin heikoksi, koska mittarin käyttö on työlästä ja tästä syystä se ei sovellu kaikille asiakkaille.

Sosiaalityössä toimenpiteiden arviointia pitäisi pystyä tekemään joka päivä. Tämä toiminta tarvitsee tuekseen tietoa ja tätä palvelee mittaaminen. Lisäksi mittaamisen antama tieto suhteutuu työntekijän omaan, käytännön tuottamaan hiljaiseen tietoon. Hankkeen osatoteuttajien organisaatioiden esimiehille jää syksyn aikana pohdittavaksi, kuinka mittareiden käyttöä sosiaalityön vaikuttavuuden osoittamisessa jatketaan ja miten se vakiinnutetaan työskentelyyn. Esimiehet saavat tähän työhön tukea vielä syksyn 2019 aikana.

Lataa tästä hankkeen virallinen juliste (pdf)

 

Hanketta voi seurata myös Twitterissä ja Facebookissa:

lisätietoja:
timo.hankosalo(at)isonet.fi

päivitetty 24.10.2019