Julkaistu
Kyselystä valmennukseen
ISOn toimialueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmille toteutettiin syyskuussa kysely rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä osaamistarpeista ja toiveista tulevalle valmennukselle. Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön työryhmissä on yhteensä 73 edustajaa. Kyselyyn vastasi 23 työryhmän jäsentä, joten kyselyn kohdejoukosta esille tuli noin vajaan kolmanneksen mielipide. Rakenteellisen sosiaalityön nykytilan kuvaukset on luokiteltu kolmeen kategoriaan: ”toteuttamisen/kehittämisen alkuvaihe”, ”juurruttamisvaihe” ja ”laajentamisvaihe”. Vaiheesta riippumatta tuki rakenteellisen sosiaalityön käytännön toteuttamiseen nähtiin tärkeänä kaikilla hyvinvointialueilla.
Kyselyyn vastanneista 91 %:lla oli työkokemusta sosiaalialalta yli kymmenen vuotta. Vastaajista noin puolet oli johtajia/esihenkilöitä ja puolet sosiaalityöntekijöitä. Suurimmalla osalla vastaajista oli ylempi korkeakoulututkinto. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmissä oli pääsääntöisesti edustus kaikista sosiaalihuollon palvelutehtävistä. Lisäksi työryhmissä oli tutkimuksen, kehittämisen ja tiedolla johtamisen asiantuntijoita sekä edustajia oppilashuollosta, mielenterveyspalveluista, turvakotipalveluista, sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, poliisin sosiaalityöstä ja poliisitoimesta.
Eniten yhteistyötä rakenteellisen sosiaalityön työryhmistä oli tehty päihdepalvelujen, terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen edustajien kanssa. Tulevaisuuden yhteistyökumppaneina haluttiin nähdä asiakkaita ja asukkaita, poliittisia päätöksentekijöitä sekä edustajia asuntotoimesta, nuorisovaltuustosta, vammais- ja vanhusneuvostoista sekä kuntien palvelujen ja yksityisten palveluntuottajien piiristä.
Valmennukselta toivottiin näkökulmia rakenteellisen sosiaalityön teemoihin niin johto-/esimiestason kuin työntekijöiden tarpeet huomioiden. Yksi kyselyyn vastanneista toi esille alue -käsitteen pohtimisen tärkeyden. Hyvinvointialue voi laajuudessaan olla hyvin heterogeeninen, jolloin joidenkin asiakkaiden osallisuus ja oikeudet voivat kärsiä, jos alueen sisäistä moninaisuutta ei tunnisteta ja huomioida riittävällä tavalla.
Valmennukselta odotetaan konkreettista tietoa, miten rakenteellista sosiaalityötä voidaan toteuttaa arjen työssä:
”Olisi hyvä saada mahdollisimman paljon tukea rakenteellisen sosiaalityön viemiseen käytäntöön. Työryhmällä ei saavuteta aiemmin mainitsemaani sanahelinää enempää, mikäli työskentelyn myötä ei aleta viemään asioita eteenpäin ja luomaan niistä toimivia työskentelytapoja.
”Rautalangasta vääntäminen ja konkreettisten keinojen esittäminen ei olisi pahitteeksi.”
Yhdessä tekeminen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön panostaminen nähtiin myös tärkeänä:
”On hyvä, että tätä tehdään yhdessä. Tärkeää on myös jatkossa jakaa kokemuksia ja käytäntöjä muiden hyvinvointialueiden kanssa.”
”Odotan innolla ja toivon, että rakenteelliseen sosiaalityöhön panostaminen kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Erittäin tärkeä, mutta laiminlyöty osa-alue sosiaalityön saralla, vaikka onkin lakisääteistä.”
ISOn, Diakin ja Xamkin yhteistyössä suunnittelema Rakenteellinen sosiaalityö käytäntöön -valmennus alkaa tammikuussa 2024. Valmennus on rakennettu kohdejoukon esiin tuomien tarpeiden mukaiseksi.
ISOn toimialueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmille pidetään valmennukseen liittyvä info torstaina 14.12.2023 klo 15:00-15:45. Jos tunnistat kuuluvasi kohdejoukkoon, lämpimästi tervetuloa kuulolle!
ISO palkitsi 21.11.2023 aktiivisimmin kyselyyn vastanneen Kainuun rakenteellisen sosiaalityön työryhmän leffalipuilla ja rakenteellisen sosiaalityön oppailla.
Rakenteellisen sosiaalityön opas (2022) on saatavilla myös verkossa.