Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellisessa sosiaalityössä havainnoidaan ja analysoidaan ilmiöitä sekä kehitetään toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa.

Mitä rakenteellinen sosiaalityö on?

Rakenteellinen sosiaalityö on käytännössä

• järjestelmällistä tiedon tuottamista sosiaalihuollon asiakastyöstä ja sosiaalisista ilmiöistä alueella
• sosiaalihuollon asiakastyöstä saatavien kokemusten tuomista osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa
• ennakoivaa, kehittävää ja visioivaa toimintaa vaikuttavampien toimintatapojen löytämiseksi
• hyvinvointialueiden ja kuntien asukkaiden osallisuuden vahvistamista
• erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamista
• asukkaiden sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden toteutumisen seurantaa
• alueiden hyvinvointivastuun täyttämistä.

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön keino. Tavoitteena on osoittaa rakenteisiin liittyviä sosiaalisia epäkohtia sekä kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja. Tiedon tuottajina voivat olla asiakkaat palvelujen käyttäjinä, viranomaiset, ammatilliset toimijat, kolmannen sektorin toimijat ja asukkaat. Raportointi voi olla tilastoihin, indikaattoreihin tai asiakastyöstä kerättyyn laadulliseen tietoon tai näiden yhdistelmiin perustuvaa tietoa. Sosiaalisista raportoinneista saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien lakisääteisissä hyvinvointikertomuksissa ja strategisissa päätöksissä.

Lähteet (linkit avautuvat uusiin ikkunoihin):

• Sosiaali- ja terveysministeriön rakenteellisen sosiaalityön sivut
• Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Ajankohtaista

Rakenteellinen sosiaalityö käytäntöön -valmennus 1–6/2024

Kohderyhmä:

• ISOn toimialueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmän jäsenet Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
• Valmennuksessa on mukana sosiaalihuollon ammattilaisia kaikista eri palvelutehtävistä, eri organisaatiotasoilta sekä tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä.

Valmennuksen teemat ja aikataulu:                                    

Tammikuu:

• Aika: 29.1.2024, Aloitus- ja 1. teemawebinaari
• Teema: Rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon ja tiedolla vaikuttamisen keinoja
• Asiantuntijapuheenvuoro: yliopistonlehtori, Sirpa Kannasoja, Jyväskylän yliopisto
• Verkko-oppimisympäristö: Tietotyö -moduulissa on valmennukseen osallistuville lisämateriaalia ja käytäntöön suuntaavia tehtäviä.

Helmikuu:

• Aika: 21.1.2024, 2. teemawebinaari
• Teema: Asiakkaiden ja kansalaisten osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä
• Asiantuntijapuheenvuoro: kehittämispäällikkö, Minna Kesänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Verkko-oppimisympäristö: Osallisuus -moduulissa on valmennukseen osallistujille lisämateriaalia ja käytäntöön suuntaavia tehtäviä.

Maaliskuu:

• Aika: 19.3.2024, 3. teemawebinaari
• Teema: Rakenteellisen sosiaalityön työryhmätyöskentely
• Asiantuntijapuheenvuoro: erikoissuunnittelija, Veera Korhonen, Helsingin kaupunki
• Verkko-oppimisympäristö: Työryhmätyöskentely -moduulissa on valmennukseen osallistuville lisämateriaalia teemasta. Lisäksi alueellisissa työryhmittäin pidettävissä ohjausklinikoissa (maalis- ja huhtikuulla) työstetään yhdessä työarjesta nousevaa ajankohtaista rakenteelliseen sosiaalityön kehittämistehtävää.

Huhtikuu:

• Aika: 16.4.2024, 4. teemawebinaari
• Teema: Erilaisten mittareiden soveltaminen sosiaalityön vaikutustiedon tuottamisessa
• Asiantuntijapuheenvuoro: erikoissuunnittelija, Rosa Hossain-Karhu, Socca - Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus
• Verkko-oppimisympäristö: Mittarit-moduulissa on valmennukseen osallistuville lisämateriaalia teemasta ja käytäntöön suuntaavia tehtäviä.

Toukokuu:

• Aika: 24.5.2024, 5. teemawebinaari
• Teema: Mediavaikuttaminen ja julkiseen keskusteluun osallistuminen
• Asiantuntijapuheenvuoro: työelämäprofessori, Riitta Monto, Turun yliopisto
• Verkko-oppimisympäristö: Mediavaikuttaminen -moduulissa on valmennukseen osallistuville lisämateriaalia teemasta ja käytäntöön suuntaavia tehtäviä.

Kesäkuu:

• Aika: 13.-14.6.2024, Päätösseminaari (hybridi)

Voit lukea valmennuksen rekisteri- ja tietosuojaselosteen tästä linkistä (pdf, avautuu uuteen ikkunaan).

ISO aktiivisena rakenteellisen sosiaalityön kehittäjänä

Valtakunnallista kehittämisyhteistyötä tehdään useissa verkostoissa. ISO on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa valtakunnallisessa kehittämisverkostossa yhdessä hyvinvointialueiden, muiden sosiaalialan osaamiskeskusten sekä oppilaitosten edustajien kanssa. Työmuotoina yhteiskehittämisessä ovat pilotointi sekä säännölliset työpajat ja verkostotapaamiset.

THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa kehittämisessä luodaan:

1. kansallinen tietotuotannon malli siitä, miten rakenteellisen sosiaalityön tieto jatkossa tuotetaan yhtenäisellä ja vertailukelpoisella tavalla hyvinvointialueilta kansalliselle tasolle
2. alueellinen rakenteellisen sosiaalityön mallipohja, missä hahmotellaan hyvinvointialueiden laatiman rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman sisältöä.

Osaamiskeskusten rakenteellisen sosiaalityön ammattilaiset muodostavat lisäksi oman valtakunnallisen verkoston. Lakisääteisiä osaamiskeskuksia on kaikkiaan kymmenen ja niiden toiminta-alueet kattavat kaikki hyvinvointialueet. Osaamiskeskusten rakenteellisen sosiaalityön verkostossa jaetaan ideoita rakenteellisen sosiaalityön viemiseksi ja juurruttamiseksi osaksi sosiaalihuollon käytäntöjä sekä rakenteellisen sosiaalityön osaamisen kehittämiseksi.

Alueellisella tasolla rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä tehdään Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kanssa. Aluerajat ylittävää yhteistyötä tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueilla (YTA).

ISO tukee toimialueensa hyvinvointialueiden tarpeista lähtevää rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä esimerkiksi:

• hyvinvointialueiden kanssa pidettävien säännöllisten tilannekuva- ja yhteistyöpalaverien kautta
• osaamisen tukemisen sekä
• monikanavaisen viestinnän keinoin.