Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Sosiaalialan tulevaisuuden reunaehtoja vai mahdollisuuksia?
-

Sosiaalialan tulevaisuuden reunaehtoja vai mahdollisuuksia?

Tämä aika haastaa totuttuja työn tekemisen ja jäsentämisen tapoja. Sote-uudistus, koronaepidemia ja digiloikka sekä työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden kysymykset haastavat niin asiakastyötä tekevän sosiaalialan ammattilaisen kuin strategiatyöhön osallistuvan johtajan.

ISOssa kartoitetaan kehittämistarpeita ja suunnitellaan kehittämistoimia prosessimaisesti ja osallistavasti. Asiantuntijaverkostojen kanssa on pohdittu sosiaalialan positiivisia ja negatiivisia kehityskulkuja, joista on tehty SWOT-analyysia eri roolien näkökulmista. On käyty syventäviä keskusteluja, joissa on ideoitu konkreettisia askeleita sosiaalialan veto-, pito- ja uudistusvoiman vahvistamiseksi.

Yhdessä todetun nykytilan ja työstettyjen kehityskulkujen pohjalta pitäisi suunnata katseet haluttuun sosiaalialan tulevaisuuteen. Aletaanko hommiin?

Kohti sosiaalialan yhteistä työnäkyä

Sosiaalialan työn mahdollisuudet määrittyvät lainsäädännön lisäksi tietojärjestelmistä, työkaluista, tiimistä, organisaation palveluista ja palveluprosesseista. Fyysiset ja sähköiset toimintaympäristöt määrittävät, kuinka työtä tehdään ja vaikuttavat monialaiseen yhteistyöhön.

Asiakastyössä mahdollisuuksien merkitys on suuri. Työntekijän näkökulmasta nousee esiin kysymyksiä: minkälaiseen organisaatioon ja työtehtävään haen, miten minut perehdytetään, minkälaisia työkaluja on käytössä, miten alan tutustumaan asiakkaisiin, tiimiin ja työyhteisöön. Työn merkityksellisyys syntyy monesta asiasta, mutta arkisten valintojen tekeminen työssä on keino löytää merkityksellisyyttä. Valintojen tekeminen voidaan organisaatioissa, tiimeissä ja työtehtävissä tehdä näkyväksi määrittelemällä mahdollisuudet.

Kokeile: vaihda kaikkien mahdollisuus -sanojen tilalle reunaehto. Mitä ajatuksia herättää? Helpotutko? Suututko? Turhaudutko? Hymyiletkö? Kaipaatko sinä työhösi mahdollisuuksia vai reunaehtoja?

Uudistavaa sosiaalialan osaamista

Asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Sosiaalialalla hyödynnetään mm. erilaisia mittareita, jotka kuvaavat asiakkaan elämäntilannetta ja tarpeita tai auttavat tavoitteen asettelussa. Näiden käyttöönoton ja hyödyntämisen prosessi on riippuvainen toimintaympäristöstä, jossa ne otetaan käyttöön. Tutkiva ja kehittävä työote on avainasemassa, kun haluamme vastata tulevaisuuden tarpeisiin vaikuttavasti ammattitaidolla.

Kehittäminen ja erilaisiin kokeiluihin osallistuminen vaatii työntekijöiltä monenlaisia taitoja, kuten resurssointia ja reflektointia. Työntekijöiltä odotetaan työn hallintaa, uusien toimintamallien omaksumista ja jatkokehittämistä sekä räätälöintiä omaan työnkuvaan sopivaksi. Tätä tukevat yhdessä määritellyt tavoitteet ja käytänteet. Yhteisen keskustelun ja toimintatapojen määrittelyn myötä voi kehittämisestä tulla työn voimavaratekijä kuormituksen ja aikapaineen sijaan. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on luottamusta sekä rohkeutta kokeilla, ideoida ja ottaa kantaa. 

Asiakastyön kehittäminen, oman työn hallinta, vuorovaikutus ja organisaatiokulttuurin kehittäminen kulkevat käsi kädessä ja vaativat tuekseen osaavaa johtamista. Osaamisen, organisaatiokulttuurin ja työhyvinvoinnin johtaminen sekä strateginen ennakoiva johtaminen ovat uudistavan johtamisen osa-alueita.

ISOssa vastaamme näihin tarpeisiin tulevassa kehittämistyössä yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Uudistuvan organisaation ja kehittyvän organisaatiokulttuurin dialogisella luomisella voidaan vahvistaa sosiaalihuollon roolia tulevissa rakenteissa ja strategioissa.

Kirjoittajat

Hanna Tervo
suunnittelija, vs. projektikoordinaattori, SOSRAKE-osaamisverkosto-hanke, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Sanni Holopainen
suunnittelija, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus