ISO: Kehittämistahtoa, luottamusta ja tekoja

”Luottamus syntyy silloin, kun tarkoitus, sanat ja teot kohtaavat." (Haapala & Lehtipuu 2021, 15)

Elämme sosiaalialan osaamiskeskusten juhlavuotta: Laki alueellisesta sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/13.12.2001) tuli voimaan kaksikymmentä vuotta sitten. 

- Yhdessä olemme enemmän, kuin yksilöiden summa, kiteytti ISO-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Meriläinen (2015, 7) ISOn ydinajatuksen teoksessa Tarinoita ISO-verkostoista.

Kun sosiaalityötä tehtiin pääasiallisesti kunnissa, oli selvää, että alan koulutuksessa tarvittiin kuntayhteistyötä. 1980-luvun lopulla Kuopion yliopiston (nyk. Itä-Suomen yliopisto) sosiaalityön professori Pauli Niemelä teki yhteistyötä Kuopion kaupungin silloisen sosiaalijohtajan Aulis Pirisen kanssa.

- Neuvottelimme useaan otteeseen siitä, mikä olisi hyväksi sosiaalityön käytännön opetuksessa. Samalla ajattelimme sitä, mikä olisi hyväksi sosiaalityön tutkimuksen kannalta – toisaalta kuntien ja toisaalta yliopiston näkökulmasta, muisteli Niemelä (emt., 18).

Kuntien sosiaalikeskusten toimiessa sosiaalityön harjoittelupaikkoina yhteistyötä kutsuttiin opetussosiaalikeskustoiminnaksi. Lisäksi Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kanssa luotiin tutkija-sosiaalityöntekijä -järjestelmä. Itä-Suomessa nämä ennakoivat tulevaa osaamiskeskusta: - Perustettiin kannatusyhdistys, jonka jäseniä olivat alueen kunnat, kaupungit ja järjestöt sekä yliopisto. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tulo merkitsi toiminnan laajenemista valtakunnalliseksi, totesi Niemelä (emt., 18).

Syyskuussa 1997 perustettu Itä-Suomen opetussosiaalikeskusten kannatusyhdistys ry, nykyinen ISO-yhdistys, toimii ISOn taustayhteisönä. Yhdistyksen perustajajäseniksi nimettiin professorit Pauli Niemelä ja Mikko A. Salo (Joensuun yliopisto), peruspalvelujohtaja Erkki Asikainen (Joensuun kaupunki) sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari (Kuopion kaupunki). (Kaitokari emt., 16.) Taustakeskusteluissa opetussosiaalikeskus oli rinnastettu yliopistolliseen sairaalaan (Hämäläinen emt., 19) − käytännön asiakastyön, tutkimuksen ja koulutuksen yhteisenä osaamisen kehittämisareenana.

Valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan isän, sosiaalineuvos Martti Lähteisen (STM) mielestä luottamus oli avain uuteen järjestelmään. Itä-Suomi oli jäänyt mieleen yhtenä edelläkävijänä. - Yli 40 tahoa yhdistävä verkosto pohjasi suurelta osalta alueella aktiivisesti toimineen Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) -hankkeen ja opetussosiaalikeskuksen työlle. Verkosto osoitti, että Itä-Suomessa hallittiin alueellinen tahdonmuodostus jo tuolloin − jatkossahan se on ollut Itä-Suomen − ja ISOn − keskeinen tavaramerkki, hän arvioi (emt., 14).

Osaamiskeskukset panostavat jatkossa yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa – unohtamatta kuntia väestön elämän peruskonteksteina. Edelleen luotamme ISOssa verkostojen voimaan asiantuntijuuden tutkimuksellisessa kehittämisessä. Parhaimmillamme olemme maakuntarajat ylittävässä yhteistyössä, jota olemme tehneet neljän maakunnan toiminta-alueella jo vuosikymmenet.

Haapala, Jaana & Lehtipuu, Unna 2021: Luottamuskysymys. Alma Talent Oy. Liettua: BALTO print.
Jämsén, Arja (toim.) 2015: Tarinoita ISO-verkostoista – Tahtoa, luottamusta ja tekoja. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.