Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Käytäntötutkimuksesta tietopohjaa työlle
-

Käytäntötutkimuksesta tietopohjaa työlle

Toteutimme vuonna 2021 Kainuun soten aikuissosiaalityön kontekstissa Naiset vahvistumisen lähteillä -kuntoutuksen. Kuntoutuksen toiminnan merkityksiä ja vaikuttavuutta tarkastellaan juuri julkaistussa käytäntötutkimusta koskevassa raportissa.

Työmenetelmien kehittäminen ei mahdollistuisi hektisessä asiakastyössä ilman johdon tukea ja mukanaoloa kehittämishankkeissa. Olemme mukana muun muassa ISOn hallinnoimassa rakenteellisen sosiaalityön osaamista vahvistavassa SOSRAKE-hankkeessa sekä menetelmäosaamista vahvistavassa THL:n OTSO-pilotissa. Näistä hankkeista on saatu tukea myös käytäntötutkimuksessa tarkastellun kuntoutuksen kehittämistyöhön.

Kuntoutus toteutettiin monitoimijaisesti ja -alaisesti aikuissosiaalityön, SOSRAKE-hankkeen, Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan ja Myllyhoitoyhdistyksen hallinnoiman Tietoisesti kohti parempaa -hankkeen kanssa. Kuntoutuksen toipumisorientaation keskeisenä tavoitteena on painottaa asiakkaiden omia voimavaroja, osallisuutta omassa elinympäristössään, elämän merkitykselliseksi kokemista sekä toiveikkuuden ylläpitämistä. Psykososiaalinen tuki ja taideterapia olivat kuntoutuksen keskeisiä työkaluja.

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä tekijöitä, jotka mahdollistivat tai estivät muutoksen päihdehaasteiden kanssa kamppailevien naisten sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksen tietopohjaa on rakennettu lähinnä Kaimer-teorian avulla, jonka osia ovat konteksti, toimijat, interventio, mekanismit sekä tulokset ja vaikuttavuus (Matthies ym. 2021, 9). Käytäntötutkimuksen kaksitasoisella laadullisella aineistolla on haettu kuntoutujien ja toteuttajien kokemia merkityksiä kuntoutuksesta.

Tutkimusaineistosta esiin noussut keskeisin huonovointisuuteen liittyvä ilmiö kiinnittyi yksinäisyyteen. Monialainen osaaminen rikastutti toimintaa vahvemmalla asiantuntijuudellaan ja vastuunjako ehkäisi toiminnan haavoittuvuutta. Monialaisuus vaati toisiaan arvostavaa asennetta. Kun toimijoita on useampi, toiminta on myös kustannustehokasta.

Tutkimuksen päätulos osoitti vaikuttavuudesta kertovan muutosvoiman ja -mekanismin liittyvän kuulluksi, arvostetuksi ja tunnustetuksi tulemiseen. Kuntoutujien ja toimijoiden yhteinen kokemus kuntoutuksen merkityksistä oli innostava, josta tuotimme videoidun tilaisuuden julkisesti jaettavaksi. Vastaavanlainen kuntoutustoiminta saa jatkoa ja olemme lähteneet suunnittelemaan uutta Hyvän elämän haltijattaret -kuntoutuskokonaisuutta tälle vuodelle.

Toteutetulla käytännön ja tutkimuksen kombolla olemme Pauli Niemelän (2020) luonnehtiman toimintateoreettisen systeemisen prosessin jäljillä. Keskeistä siinä on juuri tutkimuksellisesti tuotettu tieto ja työn tekeminen avautuvan tiedon perusteella. Työn toteutumisen jälkeen tuloksia tulee Niemelän mukaan myös arvioida. Tällaisen systeemisen ja toimintateoreettisen työskentelyotteen oppimiseksi olemme suunnittelemassa valmennus- ja työpajakokonaisuutta Kainuun sotessa.

 

Lähteet

Matthies, Aila-Leena, Svenlin, Anu-Riina & Turtiainen, Kati (2021). Aikuissosiaalityö ja Kaimer-teoria sen tietopohjan jäsentäjänä. Teoksessa Matthies, Aila-Leena, Svenlin, Anu-Riina & Turtiainen, Kati (toim.) Aikuissosiaalityö – tieto, käytäntö, vaikuttavuus (toim.). Helsinki: Gaudeamus.

Niemelä, Pauli (2020). Sosiaalityö sosiaalitieteenä ja toimintateoria sosiaalityön teoriana – ideoita sosiaalityön opettamiseen ja oppimiseen. Tiede ja kulttuuri 2/2020 lehti.

Naiset vahvistumisen lähteillä 2021 -kuntoutuksen palautekeskustelu, Kainuun sote (avautuu uuteen ikkunaan)

Tuikka, Anne & Rinne, Veera (2022) Naiset vahvistumisen lähteillä 2021 kuntoutus. Toimintatutkimus kuntoutumisen merkityksistä ja vaikutuksista ryhmäläisten ja toteuttajien kokemina. 

Kirjoittajat

Anne Tuikka
aluekehittäjä ja sosiaalityöntekijä, Kainuun sote

Artikkelin asiasanat

aikuissosiaalityö
kehittäminen
SOSRAKE-hanke
tutkimus