Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Tavoitteen asettamisen haasteellisuus
-

Tavoitteen asettamisen haasteellisuus

Mikä sinun tavoitteesi kuntouttavalle työtoiminnalle on? Kuulostaa yksinkertaiselta kysymykseltä, mutta onko se sitä? Törmäämme usein työssämme siihen, että kun ihmiset ohjautuvat meille kuntouttavaan työtoimintaan, he eivät muista tai osaa kertoa aktivointisuunnitelmassa kirjattua tavoitettaan. Onko tavoite oikea, jos sitä ei edes muista? Eräs asiakas totesi, että tavoite on hänen mielestään vain sanahelinää.

Tavoitteen asettaminen on prosessi, joka vie aikaa. Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja mitattavissa oleva, jotta voidaan arvioida, onko tavoite toteutunut vai ei. Tavoitteen tulee lähteä ihmisestä itsestään ja sen tulee olla realistinen. Ihanteellisinta olisi, jos ihminen saavuttaisi tavoitteensa, saisi sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Usein tavoitteella pyritään myös saamaan lisää tietoa esimerkiksi asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.

Tavoitteen asettaminen voi olla todella haasteellista, esimerkiksi jos ihminen aloittaa kuntouttavan työtoiminnan vuosien työttömyyden jälkeen. Tällöin voi olla vaikea ilmaista omaa tavoitettaan. Juttelin asiakkaidemme kanssa siitä, miten he ovat kokeneet tavoitteen asettamisen, ja keskustelussa nousi vahvasti esille epäonnistumisen pelko. ”Mitä jos en pääsekään tavoitteeseeni?” Tästä pelosta huolimatta tavoitteen tulisi kuitenkin olla sellainen, että sen eteen joutuu tekemään työtä. Kuka määrittää millainen on riittävä ja hyvä tavoite?

Tavoitteet tulee kirjata ylös ja miettiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Aina tavoitteet eivät toteudu, mutta on hyvä miettiä, kuinka siitäkin selvitään. Isommista tavoitteista voi muodostua pienempiä välitavoitteita, joita pyritään saavuttamaan ensin.

On hyvä etsiä erilaisia toimintapajoja, mihin tavoitteet kirjataan ja miten. Se mikä toimii yhden kohdalla, ei välttämättä toimi toisen kohdalla. Törmäsin itse tilanteeseen, jossa asiakas reagoi hyvin voimakkaasti, kun näki tavoitteen asettamislomakkeen. Lomakkeessa on sarakkeita, johon kirjataan tavoitteet sekä arvioidaan niiden toteutumista eri tasoilla. Olimme asiakkaani kanssa käyneet paljon erilaisia keskusteluja, joissa olimme puhuneet hänen tilanteestaan ja tavoitteistaan, mutta kun mukaan otettiin virallinen lomake, keskustelu ei sujunut enää niin hyvin. Asiakkaalla oli aikaisempaa kokemusta lomakkeiden käytöstä viranomaisten kanssa, mistä oli jäänyt hänelle negatiivinen kuva. Lomakkeet saatetaan kokea virallisina ja jäykkinä. Tämän myötä asioita voi alkaa miettiä liian vaikeasti, vaikka tavoitteet voivat olla hyvin konkreettisia asiakkaan elämää koskevia asioita.

Tavoitteen asettaminen vaatii aikaa, keskustelua ja pohdintaa. Asiakkaan kuuntelu on avainasemassa. Toiset osaavat sanoittaa omia tavoitteitaan paremmin, ja toiset taas vaativat siinä enemmän tukea ja ohjausta. Kun tavoite on henkilökohtainen ja asiakasta motivoiva, niin lopputulos on hyvä.

Kirjoittajat

Minna Lunkka
toimialajohtaja, Uutta elämää Group

Artikkelin asiasanat

aikuissosiaalityö