Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
-

Uuden edessä?

Sanotaan, että etäisyyden päästä voi nähdä lähelle. Erilaiset sosiaalialan työpaikat ovat kuljettaneet minut suunnittelijaksi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle. Asiakastyön arki on vielä hyvin muistissa. Leikkisästi olemme naureskelleet työyhteisössä, että olen nyt toipunut sosiaalityöstä. 

Ihan pelkkää huumoria ei edellä mainittu toipumisvitsi kuitenkaan ole. Sosiaalialalta kuuluu paljon ikäviä asioita. Kevan  tutkimuksen (2021) mukaan sosiaalialan työyhteisöjen ilmapiiri on huonontunut ja koronan vuoksi työ on entistä raskaampaa. Kunta-alalla tyytyväisyys esihenkilöihin on lisääntynyt sosiaalialaa lukuun ottamatta. Henkilöstön riittävyys koetaan sosiaalialalla heikoksi ja luottamus työyhteisössä on laskenut. Kynnys vaihtaa työpaikkaa on madaltunut. Myönteistä on se, että väkivaltaa tai sen uhkaa on koettu sosiaalialalla aiempaa vähemmän. 

Sosiaalialan työssä on ollut haasteita jo ennen koronapandemiaa. Työntekijät ovat kokeneet palkan riittämättömäksi koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden. Kunnilla on ollut vaikeuksia rekrytoida henkilökuntaa ja vaihtuvuus on ollut suurta. Kunta-alan tarjoilema kapea mutta pitkä leipä ei enää houkuttele työntekijöitä. Perinteisesti kollegoita on kuvailtu mukaviksi ja työyhteisöä huumorintajuiseksi. Mukavilla työkavereilla ei kuitenkaan henkilöstövajetta pysty paikkaamaan. 

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, työskentelipä millä alalla tahansa. Sosiaalialalla pidempään työskennelleet ovat kokeneet monenlaisia uudistuksia uransa aikana. Muutosten vauhti on nykyisin kiihkeämpi. Uusien työntekijöiden on sopeuduttava heti uransa alusta siihen, että mikään ei oikeastaan ole pysyvää - lukuun ottamatta sitä, että työtä riittää.  

Tammikuussa pidetään aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksella uusiin organisaatioihin. Uudistuksella tavoitellaan muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista sekä työvoiman saantia. Ennakkoon on arveltu äänestysinnokkuuden jäävän matalaksi ja äänestäjien edustavan heikosti koko Suomen väestöä. Ihmiset eivät pidä aluevaaleja kovin tärkeänä, vaikka näissä vaaleissa on kyse jokaisen arjen asioista. Voisi sanoa, että kansalaisen kannalta nämä ovat tärkeimmät vaalit, joissa voi äänestää.  

Sosiaalialan tunnelmaa voisi kuvailla odottavaksi. Työntekijät miettivät, mitä tämä kaikki uusi tarkoittaa juuri minun työni kannalta.  Muutokseen liittyy toiveita paremmasta ja pelkoa hallinnan tunteen menettämisestä. Sote-uudistuksen tavoitteet ovat tärkeitä niin asiakkaan kuin työntekijän kannalta. Täten toivotan tervetulleeksi vuoden 2022 ja sen uudet puhurit!

Lähde: Laura Pekkarinen. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020. Kevan tutkimuksia 1/2021 (pdf avautuu uuteen ikkunaan).

Kirjoittajat

Riitta-Liisa Kumpulehto
suunnittelija, ISO

Artikkelin asiasanat

sote-uudistus
työhyvinvointi