08.11.2019 Aikuissosiaalityö näkyväksi – mediakierros Etelä-Savossa Syyskuussa kävimme ISOn mediakierroksen merkeissä vierailulla Essotessa, Pieksämäellä ja Sosterissa. Kyseessä ei ollut pelkkä Etelä-Savon maakuntamatka, vaan yhdessä aikuissosiaalityön työntekijöiden kanssa tarkastelimme Jutta Koskisen juuri julkaistua Tilastojen kertomaa työikäisten hyvinvoinnista -raporttia pohtien tilastojen ja todellisuuden yhteyttä. Kierroksella halusimme myös lisätä aikuissosiaalityön näkyvyyttä – reissuterveisiä voitkin käydä kurkkaamassa ISOnFacebook-sivuilta! Etelä-Savo kantaa Suomen vanhimman väestön titteliä, sillä noin 30 prosenttia maakunnan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Asukasluku on vähentynyt yli 12 000:lla viimeisen kymmenen vuoden aikana ja maakunnan väestö on koko maan toiseksi pienituloisinta. Aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus, heikko työkyky sekä päihteiden käyttö ovat myös isoja haasteita alueella. Aikuissosiaalityössä ilmiöiden vaikutus tunnistettiin. Väestörakenteen muutokset ovat johtaneet palvelujen karsimiseen ja keskittämiseen, mikä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten syrjemmässä asuvien pääsyä palvelujen piiriin. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat monien haasteiden värittämiä ja yhteydenotto aikuissosiaalityöntekijään tulee usein vasta, kun asiat ovat solmun sijaan umpisolmussa. Asiakas on saattanut kiertää useamman organisaation eteisaulassa saamatta tarvitsemaansa apua asiakkuuksia rajaavien kriteerien vuoksi. Ylisukupolvisuus tunnistettiin myös aikuissosiaalityön keskeisenä haasteena, minkä nähtiin kertovan puutteista varhaisessa tuessa. Isojen alueellisten haasteiden vastapainoksi Etelä-Savossa on paljon hedelmällistä maaperää yhteisen tahtotilan ja ratkaisujen löytämiseksi. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työskentelyyn ja moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen nähtiin tärkeimpinä tulevaisuuden kehittämiskohteina. Näin voitaisiin karsia päällekkäistä työtä, sujuvoittaa tiedonkulkua ja kehittää palvelutarjontaa asiakaslähtöisemmäksi. Pienten paikkakuntien etuna on työntekijöiden tuttuus, mikä helpottaa toimivien yhteistyömallien kehittämistä. Alueellisten kumppanuuksien rakentaminen onkin kaikissa vierailukohteissa vahvistunut aikuissosiaalityön jalkautumisen myötä. Lisäksi työntekijät ovat saaneet jalkautumisestaan paljon positiivista palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Jalkautumisten myötä aikuissosiaalityö on tullut näkyvämmäksi yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden lisäksi laajemmin myös kuntalaisille, mikä parhaimmillaan madaltaa apua tarvitsevan kynnystä yhteydenotolle. Työntekijät näkivät, että aito kohtaaminen ja asiakkaan kuuleminen ovat avaintekijöitä luottamuksellisen kumppanuussuhteen rakentamisessa. Positiiviset muutokset asiakkaiden elämäntilanteissa nähtiin kantavana voimana työssä. Esimerkiksi nuoren aikuisen palaaminen takaisin opiskelujen pariin kuntouttavan työskentelyn päätteeksi tai yhteisöllisyyttä kaipaavien yhdistäessä voimansa toiminnan järjestämiseksi ovat tärkeitä hetkiä myös ammattilaisille. Tämä muistuttaakin meitä siitä, että isoihin haasteisiin tartuttaessa on välillä hyvä myös pysähtyä matkan varrella yhdessä saavutettujen onnistumisten äärelle!