Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Aikuissosiaalityön tietopohjaa rakentamassa
-

Aikuissosiaalityön tietopohjaa rakentamassa

Aikuissosiaalityö on tärkeä ja oleellinen osa sosiaalityön tehtäväkenttää. Tämä huomattiin jo ISO SOS -hankkeen aikana. Tuolloin havaittiin myös, että aikuissosiaalityö nähdään erilaisena jopa harvaanasutun Itä-Suomen eri kulmilla. Sekin tunnistettiin, että aikuissosiaalityöltä puuttuu yhtenäinen tietopohja, joka vahvistaisi työn perusteita ja antaisi työntekijöille varmuutta tehdä sitä.

Saimme olla lähes kaksi vuotta mukana kirjoitusprosessissa, missä aikuissosiaalityön tietoperustaa rakennettiin laajan asiantuntijajoukon voimin. Verkostossa oli yliopistotutkijoita, sosiaalityön kehittäjiä ja käytännön työtä tekeviä. Näistä kaikista näkökulmista muodostui kokonaisuus, joka kattoi aikuissosiaalityön kirjon ja laajensi jokaisen kirjoittajan ymmärrystä kirjoittamisen kohteesta. 

Meille työparina kirjoittaneille oli voimauttavaa huomata, että harvaanasutussa Itä-Suomessa on tehty paljon sellaista, mitä esimerkiksi kaupunkiseuduilla vasta mietitään. Näillä leveyksillä ollaan kädet savessa syvällä työssä, jossa kohdataan asiakkaiden arki pitkien välimatkojen, etääntyvien palveluiden ja hiljenevien kylien todellisuudessa. Toisaalta juuri nyt koronapandemian keskellä nämä samat tekijät voivat olla meille vahvuuksia. Yhteisöllisyys puhalletaan uudelleen henkiin, kun ihmiset haluavat turvallisempiin ja väljempiin elinympäristöihin. Paikallisuus on nouseva trendi globaalisuuden heiketessä. Tämän ovat jo osoittaneet kokemukset Kainuusta. 

Aikuissosiaalityössä lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät.  Uuden teoreettisen viitekehyksen, KAIMeRin, avulla aikuissosiaalityötä voidaan tarkastella, ymmärtää ja selittää työn kontekstista (K, kontext), toimijoista (A, aktorer), interventioista (I, insatser), mekanismeista (M, mekanismer) tai tuloksista ja vaikutuksista (R, resultat) lähtien. Näitä tarkastelukulmia käyttäen on helpompi ymmärtää, miten aikuissosiaalityön vaikutukset syntyvät tuen sisällön ja vallitsevien olosuhteiden seurauksena. Sillä on merkitystä, tehdäänkö työtä esimerkiksi harvaanasutussa Kainuussa tai tiiviisti asutulla Uudellamaalla. KAIMeR auttaa myös ymmärtämään, mistä syntyy aikuissosiaalityön vaikuttavuus ja miten sitä voidaan vahvistaa. 

Kirjaprojekti vakuutti meidät taas kerran siitä, että ilman johdonmukaista tutkimusperusteisuutta aikuissosiaalityön käytäntö on vaarassa luisua sattumanvaraiseksi viimesijaiseksi keinoksi huono-osaisuuden yhteiskunnallisessa hallinnassa. Tutkimuksellinen ote, omaa työtä koskeva uteliaisuus ja sieltä nousevien ilmiöiden tunnistaminen lisäävät sosiaalityön painoarvoa. 

Tutkijat tutkivat ja sosiaalityöntekijät tekevät käytännön työtä, mutta siinä välissä heidän tulee lyödä kättä. Siksi on tärkeää, että tällaisia yhteisiä projekteja tutkimuksen ja käytännön välillä tehdään. Koko kirjoittajajoukon aikaansaannokset voitte lukea helmikuun lopussa ilmestyvästä, Gaudeamuksen julkaisemasta kirjasta Aikuissosiaalityö (2/2021).

Kirjoittajat

Seija Okulov
toimi ISOn hallinnoiman ISO SOS -hankkeen (2018 – 2019) projektitutkijana
Anne Tuikka
aluekehittäjä ja sosiaalityöntekijä, Kainuun sote

Artikkelin asiasanat

ISO SOS -hanke