Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Huumori – vakavasti otettava metodi sosiaalialalla
-

Huumori – vakavasti otettava metodi sosiaalialalla

”Nostaisin kytkintä, jos en voisi käyttää huumoria”, sanoo lastensuojelun työntekijä. Kollega vammaispalveluista jatkaa: ”Meillä on töissä oikeasti hauskaa.”

Mietipä omalla kohdallasi, onko töissä hauskaa, onko iloa, onko huumoria. Milloin viimeksi nauroit asiakkaan kanssa, pomon kanssa tai omassa työporukassa?

Epäilemättä huumorin kukkia kasvaa sosiaalialankin töissä. Huumori ei kuitenkaan kovin paljon säteile alan ulkopuolelle. Sosiaalialan huumoria on Suomessa tutkittu hyvin vähän, muutamia pro gradu -töitä on ilmestynyt. Huumoria ei ole meillä toistaiseksi käsitelty tietoisena työmetodina tai työotteena.

Toisin on Britanniassa. Essexin yliopiston sosiaalityön lehtori Stephan Jordan käyttää huumoria sosiaalityön opetuksessa ja myös opettaa huumorin käyttöä asiakastyössä. Hän on väitellyt huumorista sosiaalityössä ja julkaissut kirjan ”The Uses and Abuses of Humour in Social Work”. Hän arvioi julkaisunsa olevan maailman ensimmäinen esitys sosiaalityön huumorista. 

Ilokseni tavoitin Jordanin sähköpostitse talvella 2020 ja pääsin keskustelemaan hänen kanssaan tästä kiinnostavasta aiheesta. Jordan lähtee siitä, että sosiaalityötä ja huumoria yhdistää samankaltainen paradoksaalisuus. Molemmissa piilevät ainekset sekä hyvään ja voimaannuttavaan että alistavaan ja nöyryyttävään vuorovaikutukseen.

Sosiaalityön huumorista puhuttaessa kysytään usein, onko eettisesti oikein yhdistää huumoria rankkoihin asioihin ja elämäntilanteisiin. Ja totta on, että sosiaalityössä kohdataan vaikeita ongelmia ja vereslihalla olevia asiakkaita. Lisäksi ihmiset usein kokevat sosiaalityön ja työntekijät uhkaavina ja pelottavina, enemmän vastustajina kuin kumppaneina. Huumori helpottaa vuorovaikutusta ja normalisoi sosiaalityöntekijän. ”Sossukin on ihminen.” Yhteistä naurua parempaa lääkettä onnistuneempaan vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa tuskin on.

Luottamusta tarvitaan huumorin pohjalle, oli sitten kyse asiakkaasta, työtoverista tai esimiehestä. Jordan korostaa myös, että mitä varmempi ja vahvempi sosiaalityön asema yhteiskunnassa on, sitä enemmän ja rohkeammin sosiaalityössä käytetään huumoria. Jordan ehdottaa työn arviointiin ja kehityskeskusteluun kysymystä, milloin viimeksi nauroit oikein makeasti. Hyvä huumori voi kohentaa sosiaalialan vieläkin turhan ankeaa ja kankeaa julkisuuskuvaa. Emmehän me sellaisia ole!

Huumori on sosiaalityön vähän käytetty voimavara ja mahdollisuus. Se voi antaa uuden, raikkaan näkökulman ja työotteen sosiaalialan ja -työn opetukseen ja käytäntöön. Huumori tuo iloa, voimaa ja yhteisyyttä.

Itselle nauramisen kyky on mahtava taito, joka taittaa stressiä ja alentaa verenpainetta. Se toimii myös yhteisön tasolla. Tutkija Jari Lyytimäki on todennut, että kyky sietää omaan yhteisöön tai organisaatioon kohdistettua huumoria tai jopa pilkkaa voi olla osa menestyksekästä edelläkävijyyttä!

Kirjoittajat

Arja Jämsén
projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, yksikönjohtaja emerita ja tietokirjailija

Artikkelin asiasanat

huumori
sosiaaliala