Kehittämisterveisiä Pohjois-Savosta

Olen ilokseni päässyt mukaan LUMO-hankkeen loistavaan tiimiin aloittamalla 11/2020 Pohjois-Savon hanketyöntekijänä. Koulutukseltani olen YTM, sosiaalityöntekijä ja urani olen tehnyt Kuopiossa pääosin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän tehtävissä. Viimeisimmäksi olen työskennellyt Kuopion kaupungilla lapsiperhepalvelujen kehittämisasiantuntijana. Olen toiminut 2018 alkaen lastensuojelun systeemisen toimintamallin kouluttajana.  

Lastensuojelun systeemisen mallin kehittäminen ja juurruttaminen osaksi monitoimijaista lastensuojelua koko Pohjois-Savossa on sekä hankkeen tavoitteena, mutta myös itselleni henkilökohtaisesti tärkeää. Olen päässyt kouluttajan ja sosiaalityöntekijän roolissa näkemään mallin mukaisen työskentelyn vaikuttavuuden. 

Olen kokenut, että systeemisellä työskentelyllä asiakkaisiin on mahdollista luoda luottamussuhde, ja perheiden historia, todellinen tilanne sekä tuen tarve nousevat aidosti esille. Tätä kautta perheet tulevat paremmin ja oikea-aikaisesti autetuiksi. Pohjois-Savossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä on ollut vuosien ajan suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Uskon, että toimivalla ja oikein resursoidulla systeemisellä työskentelyllä voidaan osaltaan vaikuttaa alentavasti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärään. 

Toinen hankkeen kehittämiskohteista on monialaisen verkostotyön parantaminen. Monitoimijaisen yhteistyömallin kehittämisessä ja käyttöönotossa olen ollut mukana 2020, kun Kuopiossa pilotoitiin ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa koolle kutsuttavaa perhekeskustiimiä. Kokeilusta asiakkailta saadun palautteen pohjalta monitoimijainen yhteistyömalli toimii ja vähentää päällekkäistä työtä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun samoja asioita ei tarvitse kertoa eri tahoille moneen kertaan. Sen sijaan asia etenee yhdellä yhteisellä tapaamisella, jossa pohditaan ratkaisuja ja tehdään yhteinen suunnitelma jatkosta. 

On mielenkiintoista päästä jatkamaan tätä työtä nyt LUMO-hankkeessa, suunnaten monialaisen yhteistyön kehittämistä lastensuojeluasiakkaiden auttamiseksi. Kertyneen kokemukseni mukaan asiakkaiden tulee olla aktiivisesti mukana kehittämisessä alusta lähtien. Siksi olen ilahtunut siitä, että LUMO-hankkeen ykköstavoitteena on asiakasosallisuuden parantaminen. 

Pohjois-Savossa on puhututtanut viime aikoina lastensuojelutyöntekijöiden kuormittuminen ja resurssit. Hanketyössä tulemme kuulemaan työntekijöitä. Sekä systeeminen toimintamalli että monitoimijainen yhteistyömalli tuovat juurrutettuina toimintoina helpotusta niin kuormittuneisuuteen kuin resurssikysymyksiin. Monitoimijaisessa yhteistyömallissa perhe ja verkosto jakavat yhteisen käsityksen tilanteesta ja päällekkäisen työn määrä minimoituu. 

Lähdetäänhän kehittämään lastensuojelua yhteistyössä!