Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Mahdollisuuksien kolmiloikkaa sosiaalihuollon tietopohjan kehittämisessä
-

Mahdollisuuksien kolmiloikkaa sosiaalihuollon tietopohjan kehittämisessä

Sosiaalihuollon kirjaaminen ja tiedonhallinta ovat tällä hetkellä vauhdikkaassa kehitysvaiheessa. Viime vuoden marraskuussa voimaan tullut – erityisen kauan ja hartaasti odotettu – asiakastietolaki asettaa määräaikoja sille, mihin mennessä sosiaalihuollon palveluja järjestävien ja antavien toimijoiden on liityttävä valtakunnalliseen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Mutta mitä se tarkoittaa, ja mitä iloa siitä työn arkeen on?

Tiedonhallinnan ja kansallisten tietojärjestelmäratkaisujen avulla luodaan mahdollisuuksia asiakastietojen kirjaamiseen ja niiden monipuoliseen hyödyntämiseen. Asiakastietojen käytettävyydessä mennään kolmiloikkaa eteenpäin. Ei ole kovin montaa vuotta siitä, kun työskentelin sosiaalitoimistossa, kirjasin tapaamisten sisällöt ruutuvihkoon, kirjoitin muistiinpanot puhtaaksi tietojärjestelmän loputtomaan asiakaskertomukseen ja tulostin päätökset kahtena kappaleena – toisen sai asiakas ja toinen kiikutettiin arkistoon asiakkaan kansioon. Auta armias, kun piti etsiä jotain vanhempaa tietoa paperiarkiston tai asiakaskertomuksen syövereistä. Tämä on arkea edelleen hyvin monissa organisaatioissa.

Kehityskulku vie yhä enemmän kertakirjaamisen periaatteiden suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kerran kirjattua ja arkistoon tallennettua asiakastietoa voitaisiin hyödyntää muissa yhteyksissä mahdollisimman monipuolisesti. Asiakastiedoista voidaan tulevaisuudessa poimia asiakasmääriä, asiakkuuksien taustalla olevia tuen tarpeita, päätöstietoja, myönnettyjä palveluja ja niiden kestoja sekä tavoitteiden saavuttamisen asteita paljon nykyistä jouhevammin. Asiakastietojen pohjalta voidaan tehdä erilaisia koosteita, joista saadaan tietoa työskentelyn vaikutuksista niin omien asiakkaiden kuin vaikkapa jonkin tietyn asiakasryhmän kohdalta. Tietoja voidaan hyödyntää yhtä lailla asiakastyössä, organisaatioiden johtamisessa, hyvinvointialueiden päätösten teossa ja palvelujen kehittämisessä kuin valtakunnallisissa tutkimus- ja kehittämistarpeissa.

Asiakkailla on oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvaa palvelua. Myös työntekijöillä tulisi olla oikeus käyttää työskentelyn ja päätöksenteon tueksi uusinta, tutkittua tietoa. Pelkkä työntekijän oma ammattitaito ei riitä maailmassa, jossa kohdataan monimutkaisia ilmiöitä ja ongelmia. Tarvitaan tietoa eri palvelujen ja menetelmien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Tarvitaan myös asiakkaan kokemustietoa ja hänen omaa elämänpolkuaan jäsentävää tietoa. Kun asiakkaiden kanssa tapahtuvasta työskentelystä kirjataan systemaattisesti rakenteisiin asiakasasiakirjoihin, tällaista tietoa alkaa kertyä.

Asiakasasiakirjalaki velvoittaa sosiaalihuollon työntekijöitä kirjaamaan asiakkaan palvelun kannalta välttämättömät ja riittävät tiedot rakenteisiin asiakirjoihin. Onko työntekijöillä aina käytettävissään viimeisimmät, välttämättömät ja riittävät tiedot työskentelyn tueksi? Asiakastyössä syntyvää tietoa on tärkeää päästä tutkimaan laajemmin, jotta sosiaalihuoltoon saadaan vahvempaa tietopohjaa palvelujen myöntämisen pohjaksi.

Lakilinkit:

Kirjoittajat

Päivi Malinen
erityisasiantuntija, sosiaalityö (LUMO-hankkeen koordinaattori & Kansa-koulu 4.0:n hanketyöntekijä)

Artikkelin asiasanat

Kansa-koulu 4.0