Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Miksi työpaikan vaihto kannattaa?
-

Miksi työpaikan vaihto kannattaa?

Sain keväällä 2021 yllättävän puhelun. Kajaanin ammattikorkeakoulussa oli käynnistynyt sosiaalialan jatkuvan oppimisen kehittämishanke ja syksyllä 2021 käynnistyy sosionomikoulutus. Kiinnostaako vaihtelu? Hain paikkaa ja kolmea viikkoa myöhemmin aloitin projektiasiantuntijana. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä myönsi virkavapaata tulosaluejohtajan virasta, joten sain erinomaisen mahdollisuuden tutustua uuteen työhön luottavaisin mielin. Toimiva sijaisketju mahdollisti nopean siirtymisen. Kahden kuukauden jälkeen minulta on useampi ihminen kysynyt, kannattiko?

Tähän mennessä olen löytänyt neljä perustelua työpaikan vaihdolle:

  1. katsot ja näet asiat eri tavalla

Erilaiset teoriat, käsitteet ja kehykset vaikuttavat siihen, miten näemme maailman. Kun tavoitteemme muuttuvat, huomaamme eri asioita (ks. Mattila 2020). Havahduin siihen, että esimerkiksi tieteen rahoitusta leikataan ja heikennetään. Maailmassa on paljon muutakin kuin sote ja kuntatalous! Samalla on tullut hyvä syy lukea oman alan ammattikirjallisuutta huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kirjallisuus on avartanut ymmärrystäni ja tuonut uusia ideoita niin uuteen kuin vanhaan työhön.

  1. tapaat uusia ihmisiä, saat uusia ystäviä ja ideoita

Olen saanut tavata useimmat uusista työkavereistani myös kasvokkain, vaikka lähimpien työkavereiden kanssa työskentely on ollut etäyhteyksien varassa. Vastaanotto ja suhtautuminen uuteen työyhteisöön on ollut mutkatonta, reilua ja luontevaa.

H5P, digitaaliset innovaatiohubit, DevMoodle, ydinkompetenssit, jatkuva oppiminen, Power Automate… Moni edellä mainituista asioista ja käsitteistä oli minulle täysin vieraita vielä kaksi kuukautta sitten. Kajaanin ammattikorkeakoululla on käytössään nykyaikaiset työvälineet ja sovellukset, mitkä ovat merkittävästi helpottaneet ja tehostaneet työskentelyä. Samalla huomasin pudonneeni syvään päätyyn myös kansainvälisen yhteistyön osalta. Pintaraapaisuna olen päässyt kuulemaan, minkälaisia opetuskäytäntöjä korona on tuonut eri kumppaniyliopistoihin ja minkälaisia innovaatiohubeja kehitetään Suomeen ja Euroopan Unioniin.

  1. huomaat eroja ja samankaltaisuuksia työkulttuurissa

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tapana pitää videoneuvotteluissa ja etäkokouksissa videokuva päällä pääsääntöisesti koko kokouksen ajan, ellei verkkoyhteydessä ole teknisiä ongelmia. Kun olin jo tottunut kasvottomaan verkkokeskusteluun, tämä virkisti kummasti.

Yhdistävä tekijä vanhan ja uuden työmaan välillä on ns. turha häly, vaihtelu ja melu (”Noise”, ks. Kahneman ym. 2021), joka näkyy esimerkiksi ihmisten päätöksenteossa. Kun ymmärtää, että vaihtelu on luonnollista ja sitä on mahdollista vähentää, helpottuu kaikkien elämä (ks. Torkkola 2016).  Ammattikorkeakoulussa ”päätöksenteon hygieniaa” (ks. Kahneman ym.) voidaan lisätä valmiilla verkkokurssipohjilla, ohjeilla ja algoritmeilla, mitkä vähentävät tai keventävät yksittäisten ihmisten tai ryhmien päätöksentekoa. Sama perusajatus sisältyy esimerkiksi tarkistuslistoihin (ks. http://isonetti.blogspot.com/2020/11/voiko-tarkistuslista-muuttaa-maailmaa.html). Vakioinnilla pyritään siis löytämään tällä hetkellä paras tapa tehdä työtä.

Samat työkalut toimivat usein myös eri tehtävissä, kuten A3-ongelmanratkaisumalli (ks. Torkkola 2016) toi erääseen isyyteen liittyvän hankeidean valmisteluun selkeyttä ja kirkasti hankkeen valmistelua. Projektien hallinta ja salkunhallinnan pilvipalvelu ovat konkreettisella tavalla tehneet näkyväksi sen, miten työtä voi tehdä näkyväksi organisaation strategiaa edistäen.

  1. elät vain kerran ja vaihtelu virkistää

Kahden sukupolven jälkeen kukaan ei muista nimeäsi, joten kannattaa miettiä mihin vähäisen aikansa käyttää maallisen vaelluksen aikana. Syksy 2020 jäi koronan lisäksi sen takia mieleen, että hyvin lyhyellä aikavälillä sekä kollegani että aikaisempi alaiseni menehtyivät hyvin lyhyellä aikavälillä. Kuoleman läheisyys käynnistää aina pohdinnan elämän tarkoituksesta, sen kesken jäännistä ja valinnoista. Ehkä suurin muutos on kuitenkin tapahtunut minussa itsessäni. Nykyinen työ on vähemmän stressaavaa, minkä suorat vaikutukset olen havainnut jokapäiväisessä arkielämässä. Aamuisin ja iltaisin ei enää väsytä niin paljoa.

 

Kirjallisuus:

Mattila, A. (2020). Ratkaisu: Ajattele toisin. WSOY.

Kahneman, D., Sibony, O. & Sunstein, C. (2021). Noise: A Flaw in Human Judgment. William Collins.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Media.

Kirjoittajat

Matti Heikkinen
YTL, virkavapaalla Kainuun soten tulosaluejohtajan virasta ja työskentelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa