Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Sote ja tulevaisuus tutkimuksen tehtävänä
-

Sote ja tulevaisuus tutkimuksen tehtävänä

Ensimmäiset työpäivät vuosiloman jälkeen takana. Paljon kaikenlaista kiinni otettavaa, mutta yritän pysyä rauhallisena: vähitellen katsetta tulevaan. Ensin oman hallinnonalan avainasioita ja vasta sitten rinnalle laajempia näkymiä.

Työpöydän kirjoitusalustassa on tärkeä tasku, johon on tapanani sujauttaa paperilla merkittävät, ajan kanssa palattavat asiat. Uteliaana katsahdan, mitä olen tallettanut sinne ennen vuosilomia. Oi, tehtävistään eläköityneen arvokkaan kollegan vastausviesti. Ja tietysti sote-ohjaus aiheena, kuinkas muuten, se kiinnostaa aina.

Olen alkuvuodesta kysynyt, että ”saisimmekohan tässä maassa hyvinvoinnin arviointiin summamuuttujista nyrkki-indikaattorimallin: seurattaisiin yhtäkahta kourallista muuttujia koko maassa systemaattisesti, säännöllisesti, tulkinta ja johtopäätökset huolellisesti tehden, aikuisten oikeasti resursseja ratkaisuihin kohdentaen.”  Kysymystäni säestää liite, käsiini osunut sosiaali- ja terveysministeriön diasetti, jossa on hahmoteltu ’Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tiekartta’.

Kollega lähtee vastauksessaan siitä, että nyt tarvitaan kokonaisvaltainen, yhteiskuntatieteellisesti perusteltu kuva tilanteesta. Ja ettei seurannan kohteita voi rakentaa vain yksittäisistä ilmiöistä. Seurannan kohteet eivät voi olla vain ’teknokratian maailmasta’ ja hallinnollisesti perusteltuja, vaan niiden tulisi olla myös tieteellisesti perusteltuja. Tämä työ puolestaan on vaikeaa, koska ”tarvitaan ilmiömuuttujia, jotka ovat summatiivisia, koottuja ja samalla tieteellisesti perusteltuja ja palvelevat käytäntöä.”

Muuttujien kehittelyssä tarvittaisiin metodien ja substanssin näkökulmista taitavia tieteellisiä osaajia, molempia samanaikaisesti, painottaa kollega. Pulmana tahtoo olla se, että vaikka useimmat substanssiosaajat tuntevat narratiiviset kertomat todellisuudesta, niin he eivät välttämättä tunne kvantitatiivista tutkimusta ja sen mahdollisuuksia. Monimuuttujakorrespondenssianalyysit eivät välttämättä kuulosta tutulta. Ja molemmat, määrällisen ja laadullisen näkökulmat, analyysiin tarvittaisiin.

Kollega ei usko, että tulevaisuuden vastausten löytämiseksi riittää vain kokemustieto tai niin sanottu perinteinen tutkimustieto – eikä välttämättä useimpien oma osaaminenkaan: ”Tarvitaan rohkeita kokeiluja ja siihen ei teknokratia yllä.” Viesti päättyy kuitenkin toiveikkaisiin sanoihin esimerkeistä ihmisen sitkeydestä, uskosta ja kestävyydestä. ”Tsemppiä! Tämä on kestävyyslaji.”

Lasken paperin syliin, ja katson ikkunasta avautuvaa vihreää puutarhaa. Kolme kyvykästä nimeä kollega antoi johtolangoiksi. Polkuahan on jatkettava, yhteyttä otettava. Vaikka sitten nöyrin sinnikkäin mielin ja pienenpienin tulevaisuusaskelin.

Aina ei voi tietää, löytääkö vastauksia. Mutta monesti hyvät kysymyksetkin auttavat rauhallisesti etenevässä sukupolvien ketjussa. Sopiva tuuppaus, ja kenties domino-efekti jonakin päivänä tavoittelee kohteisiinsa osuvasti vaikuttavaa tulevaisuuden sotea.

Kirjoittajat

Tarja Kauppila
johtaja, ISO

Artikkelin asiasanat

sote-ohjaus
sote-uudistus
tutkimus
tutkimustieto