Siirry pääsisältöön (Paina Enter)
Mitä ihmettä, mikä ihmeen ISO?
-

Mitä ihmettä, mikä ihmeen ISO?

Vuoteen 2030 mennessä ISOn visiona on nähdä itäsuomalaisten arjessa toteutuvan ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Mikä kumma se ISO sitten oikein on, joka pyrkii toiminnallaan saavuttamaan nämä tavoitteet ja täten mahdollistamaan myös entistä paremman sosiaalialan niin työntekijöille kuin asiakkaillekin? Lähdin ottamaan asiasta selvää ISOlta sosiaalityön tutkinto-ohjelman ensimmäisen harjoittelujakson kautta.

Vuoteen 2030 mennessä ISOn visiona on nähdä itäsuomalaisten arjessa toteutuvan ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Mikä kumma se ISO sitten oikein on, joka pyrkii toiminnallaan saavuttamaan nämä tavoitteet ja täten mahdollistamaan myös entistä paremman sosiaalialan niin työntekijöille kuin asiakkaillekin? Lähdin ottamaan asiasta selvää ISOlta sosiaalityön tutkinto-ohjelman ensimmäisen harjoittelujakson kautta.

Vasta alalla aloittaneena ja hiljattain Kuopioon muuttaneena opiskelijana koin tietämykseni Itä-Suomen sosiaalialan toimijoista olevan noviisin tasolla. Harjoittelupaikkaa metsästäessäni mieleeni oli jäänyt ISOn toteuttama videoesitys sekä se, kuinka laajana ja monipuolisena organisaation toiminta näyttäytyi. Olen haaveillut asiantuntijatyöstä, joka toteutuisi joskus tulevalla työurallani. Sain kuin sainkin havittelemani harjoittelupaikan ISOlta – pandemiatilanteesta johtuen etäyhteyksin toteutettavana, mutta kuitenkin.

Lyhenne ISO tulee Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joka on yksi Suomen yhdestätoista lakisääteisestä osaamiskeskuksesta. ISOn perusajatuksena on vahvistaa yhä sosiaalialan osaamista sekä ihmisten nykyistä tietämystä sosiaalialasta, kumoten samalla siihen liittyviä sitkeitä ennakkokäsityksiä. Työn tarkoituksena on vaikuttavuuden maksimoiminen, niin että sen tuottama merkitys on helposti havaittavissa.

Harjoittelujaksollani pääsin syventymään organisaation toimintaan osallistumalla niin johtotiimin kokouksiin kuin myös eri hankkeiden palavereihin. Vaikka harjoittelujaksoni oli lyhyt – vain viisi päivää – koin saaneeni irti erittäin paljon uutta tietoa ja intoa opiskeluihini. Pääsin moneen mukaan, mutta päällimmäiseksi mieleeni jäivät LUMO- ja SOSRAKE-hankkeet. LUMOn lähtökohtana on vastata lastensuojelun kehittämistarpeeseen ja kuten ISO hankesivullaan määrittelee, pyrkimys lisätä lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta. SOSRAKE-hanke keskittyy rakenteelliseen sosiaalityöhön, jonka ydintavoitteet liittyvät sosiaalialan yhteiskunnallisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseen rakenteellisen tiedon tuottamisen ja sen hyödyntämisen kautta.

Opiskelijan näkökulmasta koen erityisesti LUMO-hankkeen tässä hetkessä todella tarpeelliseksi, jotta tyypillisesti stigmojen ympäröimää lastensuojelua saataisiin kehitettyä entisestään. Uskon aktiivisen kehittämistyön ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen olevan avainasemissa kohti entistä laadukkaampaa ja oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista lastensuojelussa.

Olen erittäin tyytyväinen harjoittelujaksooni isolla. ISOn oma työporukka koostuu pienehköstä määrästä ammattilaisia, mutta tässäkin asiassa laatu korvaa määrän. Joukko koostuu eri tutkintotaustoista tulevista henkilöistä, jotka toimivat asiantuntevasti työssään sekä täydentävät toinen toistensa osaamista. Olit sitten vasta ensimmäisen harjoittelujakson edessä oleva opiskelija tai pidemmällä opinnoissasi, takaan ISOn harjoittelupaikkana tarjoavan sinulle monipuolista osaamista opintojesi tueksi!

Kirjoittajat

Sara Sola
sosiaalityön opiskelija