ISO SOS -hanke
– Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä

Jalkautuminen on ollut ISO SOS -hankkeen onnistunein kokeilu. Sitä on tehty kattavasti ja kokeilevasti ja se on ollut myös työntekijöiden näkökulmasta innostavaa ja mielekästä. Tulevan syksyn aikana jalkautumisista kerätään vielä tarkempaa tietoa jalkautumispaikkojen ja asiakkaiden kokemuksista. Tarkoituksena on löytää niitä kohtia, missä jalkautumista voidaan vielä parantaa. Jalkautuminen tulee varmuudella jäämään pysyväksi käytännöksi osatoteuttajien organisaatioihin hankkeen jälkeenkin.

 

Jalkautumisia on tehty hankealueilla toukokuun loppuun mennessä kaikkiaan 392 kertaa, jotka jakautuvat seuraavasti:

  • Kainuu 129 kertaa                        
  • Essote 95 kertaa
  • Pieksämäki 37 kertaa
  • Sosteri 131 kertaa

 

Kaikkiaan jalkautumiskerroilla on ollut paikalla 6 210 ihmistä, joista on oltu kontaktissa 1 375 henkilön kanssa. Jalkautumisista on kerätty palautetta ja niiden keskiarvo on 4,42/5. Palautteen ja kokemusten keräämistä tarkennetaan vielä hankkeen viimeisinä kuukausina. Erityisesti keskitytään jalkautumispaikoissa olleiden asiakkaiden kokemuksiin.

 

Jalkautuminen kertoo alueen verkostojen rakenteesta. Vaikka Pieksämäellä jalkautumisia on määrällisesti tehty vähän verrattuna muihin alueisiin, on jalkautuminen säännöllistä ja jatkuvaa tiettyihin jalkautumispaikkoihin ja yhteistyökumppaneiden luokse. Sosterissa puolestaan jalkautumisen verkostot ovat hyvin laajat ja jalkautumisella on vakiintuneet perinteet, mikä näkyy myös määrissä. Jalkautuminen on lisännyt paitsi aikuissosiaalityön näkyvyyttä, myös asiakkaiden tavoitettavuutta, kun työntekijät ovat menneet asukkaiden arjen ympäristöihin.

 

Jalkautuminen avaa työntekijöille mahdollisuuden tutustua asiakkaiden elinympäristöön ja tehdä siitä havaintoja. Tämä edistää asiakkaan osallisuutta omissa asioissaan. Havainnot taas ovat tapa kerätä rakenteellisen sosiaalityön tietoa. Näitä havaintoja on varovasti alettu koota joillakin osatoteuttaja-alueilla. Jalkautumisen ja rakenteellisen sosiaalityön yhteyttä ei vielä aivan hahmoteta ja tätä pyritään työstämään myös esimiesvalmennuksessa. Esimiehet ovat avainroolissa, kun mietitään, miten rakenteellisen sosiaalityön tietoa jalostetaan ja mihin toimenpiteisiin sen perusteella ryhdytään. Esimiesten tukea tarvitaan myös siihen, että työntekijät oppivat hahmottamaan rakenteellisen sosiaalityön omassa arkityössään.

 

Lataa tästä hankkeen virallinen juliste (pdf)

 

Hanketta voi seurata myös Twitterissä ja Facebookissa:

lisätietoja:
timo.hankosalo(at)isonet.fi

päivitetty 20.6.2019